Liian kaunis päivä, jotta sisälle olisi voinut jäädä. Takana oli täydellinen ilma. Marsunkorvapäivät alkavat olee historiaa, samoin ko nää karanteenipäivät. Arkeen ei kuitenkaan palata vielä pitkiin aikoihin, mutta en voi olla ainut joka suunnittelee jo karanteenin jälkeisiä päiviä. Kulkemista muutenkin ko pyörällä tai apostolin kyydillä. Muutakin ko niitä luonto- tai päivän asu- kuvia. Näissä kuvissa tuoksuu pihka, ehkä siitepöly. Asu ei olisi voinut olla epäkäytännöllisempi. Läskipohjakengät, pitkät hameet ja kauppakassit eivät kuulu pyöräilijävarusteisiin. Koska struggle was real, päätin suosiolla luovuttaa kenkien suhteen, ne eksyivät laukkuun joka ei pysynyt kyydissä muuten ko selässä.
Sitten juoksin, horjuin, jalat tuoksui pihkalta. Vauhti oli lujaa, mutta aion tulla tänne toistekki. Tosin, kauppakassi ja epäkäytännölliset kengät vaihtunee reppuun ja kunnon kenkiin. Vaikka mua ei haittaisi kulkea ilman kenkiä, muita se saattaa haitata ja ulkona saattaa olla lasinsiruja. Tosin, en ole ikinä saanut huutoa paljaista jaloista kaupassa. Mutta kaupan lattiat ovat kylmiä ja muistan vieläkin sen kuinka kylmiä ne paikallisen Lidlin lattiat olikaan 12-vuotiaalle minulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Onko asiaa? Hyvä.
Vastaanko? Kyllä.
Mutta muista, lähetä vain sellaista palautetta jollaista sie myös mahdollisesti kestäisit.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.