Koeta pitää kielesi kurissa ja tähtisilmäsi minusta erossa

Tästä ei pitänyt tulla tällaista postausta.

Mulla vois mennä vähän paremminkin. Kävin Lammassaaressa, ja poistuin sieltä rikkinäisenä. Bae valitti koko reissun ajan. Se olisi halunnut vaan keskeyttää reissun, se olisi varmaan halunnut vaan nukkua. Se ei halua enää nähdä mun kavereita, vaan ainoastaan mut ja täten omistaa mut. Totesin, että tämä on liikaa. Olen yrittänyt parhaani, yrittänyt miellyttää meitä molempia. Näköjään se ei riitä sille. Näköjään mun olisi pitänyt jättää mun vanhan kaveriporukkani ja alettava sen kanssa niin ko 24/7. En halunnut, ja nyt ollaan tässä pisteessä.

En halua seurustella tässä tilanteessa kenenkään kanssa. Haluan olla vapaa ko lintunen ja haistaa havun tuoksua. Tää kaupunki tuottaa nyt sen verran ikäviä muistoja, että harkitsen jopa muuttoa pois Uudeltamaalta. En tosin tiiä vielä minne. Haluan vain pakoon ongelmia, mitä täällä Stadissa tapahtuu ja on tapahtunut. Varmasti joku miettii siellä ruudun toisella puolen että "menis nyt tämä ämmä jo sinne hullujen huoneelle" - no, pelkästään sen puolen vuoden aikana niitä tilanteita oli valehtelematta monta. Kuukausi sen jälkeen, ko me alettiin olemaan enemmän yhdessä, ongelmat alkoivat. Pikku hiljaa, mutta varmasti. Nyt ollaan siinä pisteessä, että joko sais muuttaa asennettaan tai sitten lähden.

"Särkyneitä sydämiä kaikkialla, 

tallaat missä kuljetkaan... tee jotain tolle sun päälles, 

ennenkuin se myrkyillään sut selättää.

Kohta et viereltäsi löydä yhtään ystävää,

kun sä sait ne keskenään riitelemään"

- Don Huonot, Riidankylväjä -

En ala sen enempää vatvomaan tätä asiaa julkisesti, mutta tästä ei pitänyt tulla tällaista reissua. Jatkossa teen kuvauskeikkani toisessa seurassa.