Vain aika tietää, sekoanko täysin tai pysyykö pää kylmänä...
Aiemmin sinä päivänä mulla oli niin kettuuntunut olo mm. kaikkeen, ja kiireinen kalenteri takaa sen etteivät ne lopu ainakaan vähään aikaan. Mulla ei ole aikaa toipua edellisestä päivästä, mun kehoni sanoo että tarviin vähintään sen yhden tai jopa kaksi lepopäivää viikossa. Elämä on valintoja täynnä, ja arvaa vaan valitsenko ne keikat tai levon... kesä on lyhyt ja siitä on otettava täysillä irti, varsinkin ko olen enemmän kesä- ko talvi-ihminen. Talvella ja loska-aikoina kerkiä tupruttamaan sisällä. No hupsista pöö, talvi on mulle tällä hetkellä kirosana.
Koko aikuisikäni olen käynyt joka vuosi Kirsikkapuistossa, ja tälläkään kertaa en jättänyt mahdollisuutta käyttämättä. Koko aikuisikäni olen käynyt myös Helsinki-päivän konsertissa, mutta nyt sille tulee stoppi. Aiemmin sinä päivänä näin kokoonpanon tän vuoden esiintyjistä ja ai että osaskin olla epäuniikkia. Kaikki artistit olen jo nähnyt, tulen näkemään muualla tai sitten karttaan. Viime vuonna oli vielä hyviä esiintyjiä, jonka takia jaksoin uhrata mielenterveyden. Tällä kertaa aion jäädä "kotio tupruttaan", varsinkin jos on tiedossa huonoa säätä - ja jos totta puhutaan, toivon kaatosadetta sille päivälle. Märkiä hetkiä vaan sinne, "villit lapset" ja muut sinne vaivaantuvat.
Tosi usein on satanut Helsinki-päivän konsertissa ja jo ekalla kerralla poistuin sieltä uitettuna koirana. Ja toisena, ehkä jopa kolmannen ja neljännenkin kerran... ei muistu mieleen ko yks, maximissaan kaks kertaa ko siellä paistoi aurinko. Aurinko paistoi viime vuonna ja mulla oli sen illan myötä huono olo niin psyykkisesti ko fyysisesti. Ei koskaan enää niitä hetkiä, mulla on muita keikkoja koluttavana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Onko asiaa? Hyvä.
Vastaanko? Kyllä.
Mutta muista, lähetä vain sellaista palautetta jollaista sie myös mahdollisesti kestäisit.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.