Reissunainen on vähän väsynyt

 

Koko heinäkuu on mennyt tehtaillessa näitä Kroatian reissupostauksia, ja tässä on tulos: Motivaatio on niitten suhteen poissa. Likaiset ja puoliksi hajonneet obut eivät liiemmin houkuta kuvaamaan, joten asialle on tehtävä jotain. Myöskään hektinen aikataulu, helteet ja puolikuntoinen keho ei ole suonut mua viemään kameraa poissa mökiltä ko muutaman kerran. Olo ei mökille palattua ollut psyykkisesti eikä fyysisesti mistään parhaasta päästä. Parina päivänä olo oli yhtä alhaalla ko motivaatio neljän päivän postausväliin tällä hetkellä. Pitää taas väljentää postausvälejä, koska muuten postaukseni ovat kuivamuonaa. Jos teksti on kuivamuonaa ja kuvat epätarkkoja / tärähtäneitä, ei siinä laadukas ulkoasu auta.

Mutta vaikka kamera onkin pysynyt lähinnä omalla tai Roihikan-mökillä, mie olen ollut enemmän ulkona ko mökillä. Ei ole ollut ko maximissaan pari lepopäivää, molemmat keskiviikkopäiviä eikä nekään ollut sellaisia jolloinka koko päivänä saisi olla rauhassa. Mutta Kesis oli ihana mesta, nähdään taas ensi vuonna. Näin lisäksi mukavasti komppiksia - olen kolunnut reissun jälkeen neljässä eri uimapaikassa. Kesis, Vartsika, Kaitsu ja Vuokki - sieltä ne jo tulikin. Helteet ovat olleet helvetin hyvä syy pulahtaa veteen. Vilukissana ko ei mennä veteen alle 20 asteen keleissä - ainakaan ilman saunaa.

Oloni ja tuntemukseni ovat olleet kaikesta huolimatta viime päivät tyhjää täynnä. Ei huvittaisi tehdä mitään. En käyttää kameraa ulkona enkä käyttää tietsikkaa muuten ko musaa kuunnellessa (hyvä jos siinäkään). Taidan olla tällä hetkellä zombikisu - ei se voi muusta johtua. Oon monet yöt nukkunut 10 tuntia pätkissä, välillä kera päikkäreiden koska mun kehoni on ylikuormittunut. Luulin olevani iloinen ja reipas näitten helteiden johdossa - mutta paskanmarjat. Vaikka niin paljon kesää ja lämpöä rakastankin, mulla alkaa olee ikävä alle 25 asteen lämpötiloja. En enää edes muista tarkalleen, miltä paleleminen tuntuu.