Rock On

2018/07/13

Jos vielä joskus pääsisi pidemmällekin



     

Niin ko moni ehkä tietääkin, tykkään graffiteista ja autiotaloista.

Kolmannen päivän alussa nukuin huonosti ja aamulla herättyäni alkoi satamaan. Päästiin vihdoin ja viimein keskustaan. Huomasin myös, että en ole käynyt edes kunnolla uimassa tai saanut jätskiä. Löysin myös luonnon oman hyppytornin. En uskaltanut hypätä siitä korkeimmasta päästä mutta onneksi vesiteitse löytyi myös matalampia kohtia, joista uskalsin hypätä sitten itekki. (Ennen en uskaltanut hypätä meriveteen ollenkaan, joten tääkin on saavutus) Ja nyt päästään siihen jo-suljettuun oikoreittiin, josta paljastui vanha hylätty tehdas. Siellä tehtiin joskus juomia, nyt lähinnä lasinsiruja ja graffiteja, mitä vanhoille autiotaloille tupataan tekemään. Mikään ei katos ole pyhää ilkivaltaa tekeville teineille. Ja koska graffitit ja hylätyt talot, mun linssi kävi kuumana. Siitä jatkettiin sitten jätskille ja futismatsiin paikalliseen kahvilaan. 

Neljäntenä päivänä oli lähinnä ruualla rakastelua ja homehtumista milloin missäkin. Kävelimme tosin mun vanhan vakkarirantani ohi, ja sain silmilläni nähdä että se mesta oli vain varjo entisestään. Ei keinuja, ei baaria, ei myöskään jätskikiskaa. Kaikki mitä lapsuudessani oli, oli nyt poissa. Tosin toisellekin entiselle vakkarirannalle kävi samoin - siellä missä ennen oli baareja, trampoliineja ja pomppulinnoja, nyt se kaikki on poissa. P o i s s a

Viidentenä mulla alkoi pinna loppumaan siihen, ko junnailtiin sitä yhtä ja samaa. Illalla tosin päästiin keskustaan. Mun faijaa kiinnosti futismatsit, mua taas paikallinen tribuuttibändi. Mutta yökuviin mennään sitten vähän myöhemmissä postauksissa. Toistaiseksi ei olla päästy Splitiä pidemmälle. Mua harmittaa tää suunnattomasti, ja todellakin haluisin päästä muuallekin, niin ko edellisilläkin kerroilla ollaan päästy. Ja sitten ko tähän lisätään minimaalinen mahdollisuus nukkumiseen, niin mental breakdown on aika lähellä. Yksi aamuyö kirosinkin että haluaisin jo mökille omaan sänkyyn nukkumaan. Uniongelmista kärsivänä nukkuminen ei ole mahdollista ko hiljaisessa ja pimeässä huoneessa. Samassa ongelmassa uivat voitte varmaankin samaistua...?

Mut eiks se oo ihan normaalia että kaikilla on niitä ikävämpiäkin hetkiä...?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Onko asiaa? Hyvä.
Vastaanko? Kyllä. (28.6. - 14.7.2018 välisenä aikana olen reissussa, joten vastaaminen saattaa tuolloin kestää)

Mutta muista, lähetä vain sellaista palautetta jollaista sie myös mahdollisesti kestäisit.