Olipa kerran kiva päivä Särkässä

Kuvat musta © Särkänniemen väki, Pera ja Elisa

Tätä on suunniteltu jo pitkään. Jo kevätkesällä suunniteltiin tätä reissua, vähän aikaa tää oli tosin "jäissä". Nostettiin kuitenkin kissa pöydälle ja sitten oltiinkin jo lähtövalmiina. Satoi, asuni oli ehkä epäkäytännöllisin ikinä muttei annettu sen haitata. Oli paljon syitä jonka takia tulin mestoille, juuri sinä päivänä. Luvattiin sadetta, saatiin myös sadetta. Kuitenkaan ei annettu sen lannistaa, vaikka se jarrutti alkupäiväämme. Tehtiin mitä pystyttiin, mentiin niihin laitteisiin mihin pystyttiin. Päätettiin mennä syömään, keikka oli kuitenkin tiedossa. Neljä Ruusua on mulle tärkeä, osittain heidän ansiosta tulin juuri sinä päivänä Särkkään Stadista asti. Niitten tuotanto se vaan uppoaa ja syvältä syrämmestä.

Olin märkä, mutta onnellinen sen tunnin ajan. Pienen harhailun jälkeen päätettiin mennä Half-Pipeen elikkäs "Skeittirataan", johonka päätin päiväni 2010 luokkaretkessä. Voin kertoa siitä retkestä sen verran, että mulla oli silloinkin ei-niin käytännölliset kledjut. Siitä retkestä ei jäänyt juurikaan kuvia jäljelle, ko virukset veivät ne aikoinaan mennessään. Alussa käytiin delfinaariossa, josta en oikein välittänyt. Mutta laitteissa kävin Half-Pipen lisäksi Tyrskyssä, Take Offissa, Moto-Geessä, Trombissa ja Tukkijoessa. Se retki oli kiva, vaikkakin osaltani aika awkward...

Skeittiradan ja Koskiseikkailun jälkeen päätettiin mennä kattomaan Arttu Wiskaria. Myöhästyttiin vähän alusta, mutta mitä siitä. Eturiviin pääsin, mutta vielä parempaa oli sateenkaaren näkeminen keikan aikana. Kiitti Pera ko muistutit, muuten sateenkaari olisi jäänyt näkemättä. Ei jääty kattomaan Pikku G-tä, vaan mentiin nauttimaan laitteista vielä ko oli mahdollista. Lopulta olin liian kärsimätön ja menin odottamaan ilotulituksia. Kaikkien meidän kamerat olivat räps filmaten ja ne olivat livenä paljon hienommat ko mun kuvissani. Ne ansaitsivat aplodinsa.

Ikimuistoisia hetkiä Näsinneulan ympäristöstä. 

Rakkaudella Eli, Pera ja