Se on okei myöntää asia ko kirjoitus- tai kamerankantohalua ei kertakaikkiaan ole viime aikoina ollut, nääkin kuvat ovat muutaman viikon takaa. Mulla on ollut elämää, ilman kameraa tosin. Kirjoitinkin jo Pärstälootassa, että mun molemmat Kittini ovat kokonaan rikki ja uutta Kittiä ei näillä näkymin tule ennen kevättä (tai kesää). Menin nyt taas täydellisesti tunteiden vuoristoradan kyydissä koko tän alkukuun. Mua on kiinnostanut vain ja ainoastaan nukkuminen ja komppisten kanssa hengailu (lue: shoppailu). Missä on jarrumiehet, ko niitä tarvittaisiin? Tässäkin vuodenvaihteessa olen porskuttanut museoiden ja muitten tapahtumien kaduilla ja kujilla. Sekä ostareilla, mulla on vaatekaappi nyt aikalailla toistaiseksi kokonainen. Miks silti menen vaatepuljuille, vaikka en tarvii yhtäkään uutta vaatetta vaan uuden Kitin, kovalevyn ja kamerajalustan? No, koska mulla on ne samat himot ko silloin 17-vuotiaana. Ihan oikeesti, mun pitäisi kasvaa aikuiseksi. Tiiän, se on hitokseen vaikeeta.
Olen hitokseen kyllästynyt tähän ulkoasuun, joka on kulkenut samoilla tiimoilla (vaikkakin eri bannereilla) vuosien päivät. Koodaan uutta ulkoasua, jonka teossa kestää mukava tovi. En halua kiirehtiä, koska sellainen touhu vaan syö motivaatiota. Paree hioa sitä rauhassa, nopealla hyysäämisellä ei saa mitään aikaan. Vaikka kuvailu ei tule onnistumaan niillä seteillä mitä yleensä, niin täällä porskutan! Nähdään toivottavasti aiemmin ko parin viikon päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Onko asiaa? Hyvä.
Vastaanko? Kyllä.
Mutta muista, lähetä vain sellaista palautetta jollaista sie myös mahdollisesti kestäisit.
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.