Rock On

2018/03/08

Onko mulla oikeuksia?

   

Oli kunnia todistaa Pussy Riotin ensimmäistä Suomen-keikkaa. 
Oli kunnia todistaa se juuri naistenpäivän alla. 

Mua ja Pussy Riotia yhdistää ainakin useat vastoinkäymiset. Tosin Pussy Riot on joutunut vielä suurempiin ongelmiin. He ovat nähneet elämää telkien takaa, maistaneet elämää median nöyryytysten alaisena ja oikeussalien panssareiden siltä puolen. Ja kaikki tämä vain heidän mielipiteiden takia, naapurimaassa. Eletään vuotta 2018, ja ihmisoikeusasiat eivät ole vieläkään itsestäänselvyyksiä.

Useissa yhteiskunnissa naisten tehtävä on olla lähinnä synnytyskoneita ja täten miesten alistamana. Ei saada julistaa omia mielipiteitään ilman että joutuu telkien kaa. Ei sananvapautta, olit sitten varsinkin vähemmistöläinen. Asiat ovat niissä maissa samalla tolalla ko täällä oli tyyliin 50-70 vuotta sitten. Ennen oli pakkosterilointia ja laitoksiin eristämisiä. Ja mikä pahinta, ei annettu edes tilaisuutta. Onneksi nämä rotuhygieniat ovat nyt historiaa. Pikkuhiljaa mennään täällä parempaan suuntaan ihmisoikeusasioissa. Äitiyslaki todisti tämän.

Nyt itse keikkaan. Sanoma ja show olivat hyviä. Varsinkin ne menevät kohdat olivat mua. Musiikki ei ollut mun tyylisintä, mutta totta maar olihan tää parempaa kuunneltavaa ko ne autotunet. Harmillisinta oli myöhästyminen, mutta pienillä sumplimisilla asiat saatiin kuntoon. Ja myöhästymiset ovat valitettavan yleisiä ulkomaalaisilla artisteilla. Ei oo helppoa heilläkään...

Mut joo, ei mulla muuta, toivotan kaikille naisille, tytöille tai naiseksi itsensä kokeville...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Onko asiaa? Hyvä.
Vastaanko? Kyllä.

Mutta muista, lähetä vain sellaista palautetta jollaista sie myös mahdollisesti kestäisit.