Rock On

2018/07/21

Kiviveistoksia ja hetken riemua



     
Kävimme torstain 12. päivä Bracin saaressa. Lähettiin polkemaan aamupäivästä, sen luulon toivossa että olisi ollut koko päivä aikaa. (ja katin kontit) Olikin jo ikävä sitä saarta ja varsinkin sitä liukumäkeä jossa olin viimeksi teininä. Samalla muistutan jatkoa aatellen itteäkin että jos liukumäkiseikkailut ja rantaelämykset houkuttavat, suosittelisin Supetarin ja Bolin kaupunkeja. Ite ei olla tällä kertaa Bolissa käyty, vaan kävimme Puscican (tai Puccan, niin ko itte sanon) kylässä, jonka nähtävyysvaltteina ovat erilaiset kiviveistokset. Niin ko tuuriimme kuuluu toisinaan, varsinkin perjantain 13. tienoilla, ainoa kivimuseo oli kiinni. Joten ainoat maistiaiset siitä kylästä olivat pintapuolisia. Ja faijalle tiedoksi, se rantakin oli tylsä!

Supetarissa oli enemmän aktiviteetteja, mutta paskojen suunnitelmien takia meille ei jäänyt sinne juurikaan aikaa. Onneksi sain siitä vähästä ajasta siellä enemmän irti ko Puccassa koko sinä muutamana tuntina. Ei enää sinne, kuten ei myöskään Milnaan. (Sielläkin nuorempana käyty, ja taisin kirota silloin ettei sitä tuppukylää enää.) Aina sitä voi koluta vaikka koko saari läpi mutta se seula - se on mulla tiukassa. Pelkästään kiviveistokset eivät saa mun sydäntä sykkimään. Siihen vaatii paljon enemmän. Kuten ne liukumäet joita siellä Supetarissa on. Hurjapäisyys ei hevillä katoa musta edes vuosien avulla.

Ai niin, vois muokata vähän hillitymmin jatkossa. 
(ja putsata ne obut huolellisemmin)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Onko asiaa? Hyvä.
Vastaanko? Kyllä. (28.6. - 14.7.2018 välisenä aikana olen reissussa, joten vastaaminen saattaa tuolloin kestää)

Mutta muista, lähetä vain sellaista palautetta jollaista sie myös mahdollisesti kestäisit.