Rock On

2018/10/10

Mun elämä, milloin siitä tuli näin hirveä


     

Tässä on ja tulee tapahtumaan kaikenlaista.

Vaikka kuvia onkin Korkeasaaresta vähemmän johtuen huonosta tsägästä, aion maksaa kalavelan loppukuusta takaisin - tavalla tai toisella. PMS-n kourissa oon suoraan sanottuna hirviö. Sori siitä. Pärstälootassa totesin jo että tuolloin olen aika lailla hullujenhuone -kunnossa. Ja nytkin toimin voimapankin avulla. Mutta kaikki nää tapahtumat, kaikki ovat sen arvoisia. Kaikki nämä vieraissa käymiset. Ja komppisten näkyilyt. Tapahtumista puhumattakaan.



Joka kerta jotakin jäi. Useimmiten ne ovat jotain erittäin tärkeitä asioita. 

Tätä kiirettä jatkuu aina viikonloppuun. Onneksi Ruotsin-reissun ja leffan jälkeen alkaa se syysloma. Eka syysloma muutamaan vuoteen, kaikki kova työ on tehty tuon kaiken duunin eteen. Syysloman jälkeen mua odottaakin sitten kahdet Valokarnevaalit. Ja Halloween-pippalot. Kunpa kestäisin tuon kaiken. Joo, enköhän - olen kestänyt ennenkin. Mutta mun pitäisi muistaa kaksi pientä sanaa - kuunnella itseäni. Mutta en tiiä vielä mikä mun hajamielisyyteni kumoon pistäisi. Vielä.


     


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Onko asiaa? Hyvä.
Vastaanko? Kyllä.

Mutta muista, lähetä vain sellaista palautetta jollaista sie myös mahdollisesti kestäisit.