Rock On

2016/11/18

Tää kaikki sattui liian lujaa pieneen enkeliin





Kyllä, se on varmaa että pääsen Anna-lehteen. Olen kuluttanut aikaa portfolion tekemiseen, uuden ulkoasun samplaamiseen, Tyttiksellä hengailuun, UFF-kierroksiin, pizzan syöntiin sekä mielenkiinnonkohteiden tutkailuun. Lisäksi tein tarinoita, joita tulee sitten joku päivä mun runoblogiin. En ole koneella istumisen lisäksi jaksanut tehdä muuta. Mä en nimittäin ole voinut lähiaikoina kovinkaan hyvin, jo ruuanlaitto on saavutus.

*julkaistu 19.11*


JÄTÄ LOPPUTEKSTI LUKEMATTA JOS OLET HERKKÄ LUKIJA!

Ikävä kyllä tämä ylläoleva teksti oli enne. Tää viikko ei todellakaan ollut mistään parhaasta päästä, koko ajan olin täysin allapäin ja räjähtämäisilläni. Jo pienikin vastoinkäyminen tuntui musta maailmanlopulta, ajauduin riitaan milloin porukoiden, milloin ihan tuikituntemattomien. Mun pää ei voi hyvin, mun jalat ei meinaa kantaa. Kuvia en ole jaksanut ottaa, kelit ja vointi sekä kaikki tämä hektisyys eivät saa mua kantamaan kameraa messissä. Keskiviikko vasta oli tosi paska päivä. En enää suostu menemään Kinopalatsiin ainakaan yksin. En myöskään mennyt kouluun loppuviikosta. Jään mieluummin kotiin vangiksi kunnes joku mut täältä hakee pois.


Olenko elossa, vai olenko minä vain hengissä?

2 kommenttia:

  1. Mirette elähän anna masennuksen päälle käyä, hymyä huulille ja Jaksaa jaksaa! :) Oot sun mieles herra eli piä itestäs kii :) Asenne on ase ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se siitä, selviän varmasti tästäkin helvetistä. Marraskuu on mulle yllättävän vaikea handlata ilman kyyneleitä ja itsetuhoa. :/

      Jospa joulukuu on edes aavistuksen parempi.

      Poista

Onko asiaa? Hyvä.
Vastaanko? Kyllä.

Mutta muista, lähetä vain sellaista palautetta jollaista sie myös mahdollisesti kestäisit.