Rock On

2015/12/16

Luukku 16: Ihanan hirveä kotini

Sinne pääsee kolmella eri dösällä, enemmälläkin jos vaan viitsii kyllä enemmän ko sen 5 min... se on oranssi 60-luvulla rakennettu ja myöhemmin kunnostettu kerrostalo suht rauhallisella alueella. Lapsiperheitä ei meiän rapussa juurikaan asu, alakerrassa kylläkin mummoja. Mä olen rappuni nuorin ja äänekkäin asukas. Tervetuloa!


Meiän yksikköön kuuluu vittupäätä, minä ja iskä. Me tapellaan asiasta ko asiasta, tavaroita on miljoonasti heitelty ja olen karannut mitä tyhmimmissä asuissa vaikkapa keskellä yötä. Iskä häiritsee mua miltei jatkuvasti, rakastelee mua ruualla ja haluaisi että mä sietäisin tätä paskaa mätääntyvien ruokien ja liikojen roskien keskellä. Haluaa kiusata mua niin ko mun kanssa ala-asteella samalla luokalla olleet pojat.


Jos unelmani olisi toteutunut, olisin muuttanut jo aikoja sitten pois. Jo lapsena lastenkotiin, mut olisi kasvatettu kunnon kansalaiseksi. Mutta ei... mä tässä vielä olen hätää kärsimässä. Mulla on liikaa ikää hakeutua enää mihinkään nuorisokotiin. Mä vuodatin aivan helvetisti kyyneleitä ko olin lokakuussa kertomassa Demin foorumille kirjoittamassa arvosanoja vanhempieni kotikasvatuksesta. 


Annoin molemmille 6 (1-10-asteikolla). Melkein oli, etten nelosta antanut. Iskä siivos viimeksi silloin ko olin asumisharjoittelussa about 2 kuukautta sitten. Siitä lähtien se on vaan sotkenut mun kiusakseni. Ilmeisesti haluaa että mulle ei tule elämää, että mä kuolisin nuorena. Äitinikin näkee mua vain riippakivenä. Epäilen että pitäisivät musta enemmän, jos mulla ei olisi AD/HD:tä eikä Aspergeria.


Mä en halua asua täällä enää. En halua sairastua enkä haluaisi pitää kaverielämääni vain Steissi-Forum-Myrtsi-Lepuski-akselilla. Haluaisin kaiken lisäksi yksityisyyttä. Ja jos meinaan tulevissa postauksissa valittaa, niin tässä on suurin syy.

Huomiseen paremmissa merkeissä. Mun puhelin on btw paskana, joten älkää ihmetelkö jos mä en vastaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Onko asiaa? Hyvä.
Vastaanko? Kyllä.

Mutta muista, lähetä vain sellaista palautetta jollaista sie myös mahdollisesti kestäisit.