Rock On

2015/08/02

Melkein koko Tikkurilan väriskaala läpikäytynä

Morjenttest, mikä teil o boogie?
Toivottavasti teil mennee hyvi...
Sillä mäkin vihdoinkin sain pohjavärin piiloon ja koneen kuntoon!

Mun loppuviikko meni hyvin ja tylsästi. Tekemistä on puuttunut tällä viikolla, mutta aattelin vihdoin viimein mennä ulos ens viikolla. Vain sillä ehdolla, että ulkona ei sada. Tää kesä oli sateinen niin ulkoisesti ko sisäisesti. Ulkona en oo tällä viikolla juuri käynyt milloin koneen, milloin sään, milloin mutsin värjäyksen takia. Onneks tää paska "kesä" on miltei takanapäin. Nyt ollaan menty ihan keväästä syksyyn, pääasia että talviturkki lensi pois tänä kesänä.


Kuva viimeiseltä viikolla ennen 13-vuotispäiviä /kuva muoksittu jälkikäteen

Tältä näytin ennen näitä kaikkia megamokia mitä tein mun tuksalle ja kulmakarvoille. Meikkiä on kyllä käytetty, ripsaria and stuff...

Inhosin läpi nuoruuteni tätä mallia. Vasta nyt nään tässä kuvassa hyviäkin puolia. Harvinaisen tasaset kulmakarvat ja veikee huppari. Tää kuva muuten oli ihkaekassa blogissani, joka on nyt lukkojen takana. Vois mennä ton hupparin kaa joku päivä kouluun, niin hyvin se sopii tän mun nykysen hiusvärini kanssa.  /muoksittu jälkikäteen
Ja koska kuulumiset olivat näkyvissä jo aika alussa, niin näytän teille hiusteni laajan kirjon. Eka itsevalitsemani hiusmalli oli polkkatukka, joka leikattiin ollessani 12-vuotias. Se oli päässäni noin 1½ vuotta. Sen puolentoista vuoden aikana polkkatukkani koki milloin epätasasesti leikatun otsatukan, milloin kaverikseen suttuset kulmakarvat ja vielä suttusemman meikin ja milloin epäsoveliaan päivänasun, etenkin kesällä.


Vedin poikatukan epäonnistuneen takatukkakampauksen jälkeen. Siitä kaikesta alkoi tää mun kampaajakiertueeni, jonka matka päätyy aina tähän päivään saakka. Pidin poikatukan aina ysiluokalle asti, kunnes rankka kasvatusmetodi ja matkani kohti nykytyyliä alkoi.

'


Ekan kerran tuksaani värkättiin pari päivää ennen ysiluokan päättäjäisiä ja kokonaan päivä ennen 18-vuotispäiviä. Molemmilla kerroilla blondiksi. Toisella kerralla myös koin kosmetologin ihmeellisen maailman. Kulmien nyppiminen sattui liioittelematta ihan vitusti.



Olen ollut shokkiväreihin innostunut jo muutaman vuoden ajan. Ekan kerran shokkiväreihin mut pistettiin pari viikkoa ennen joulua. Siitä lähtien oon saanut kokea pinkin ja vihreän, eli värit mitkä ovat vesimelonissa. Joskus värkkään vielä turkoosiksi, liilaksi ja myrkynvihreeksi, miksei myös normisiniseksi taikka sateenkaarenväriseksi.


Ruskeeksi en ole koskaan värjännyt, enkä mustaksi. Ne eivät sovi ilman kosmetologi-palveluja mulle, mä omaan luonnostaan periaatteessa shokkiväriset hiukset, eli oranssit. En tykkää omasta väristä, koska se ei sovi mun useimpien vaatteideni kanssa, jotka ovat väreiltään yleensä kylmään taittuvia, vihreestä aina pinkkiin. Ehkä aikusempana laitan ruskeet tai annan oman värini kasvaa... tai sitten en.

Seuraavalla kerralla, ko tulen tänne blogin ihmeelliseen maailmaan, tulette näkemään muutakin ko ryppyotsaista meitsiä ;)

3 kommenttia:

  1. Heipä hei! Mä oon haastanu sut >:D

    http://narjagblundar-lissu.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Y) Kiitti, teen haasteen jossain vaiheessa.

      Poista
  2. Mullakin ois blogissa sulle haaste! :-)

    http://suupieletylospain.blogspot.fi/

    VastaaPoista

Onko asiaa? Hyvä.
Vastaanko? Kyllä.

Mutta muista, lähetä vain sellaista palautetta jollaista sie myös mahdollisesti kestäisit.